Ensimmäisten kolmen elinkuukauden aikana vauvat kehittävät nopeasti motorisia taitojaan, lihasvoimaansa ja koordinaatiokykyään. Tässä kehitysvaiheessa heidän liikkeensä muuttuvat yhä tarkoituksellisemmiksi, ja ne muodostavat perustan tuleville taidoille, kuten ryömimiselle, istumiselle ja kävelylle.
Motorinen kehitys voidaan jakaa karkeamotorisiin taitoihin, joihin kuuluvat suuret kehon liikkeet, kuten pään nostaminen, käsien ja jalkojen liikuttaminen, sekä hienomotorisiin taitoihin, jotka liittyvät tarkempiin liikkeisiin, kuten tarttumiseen ja sormien käyttöön.
Vanhemmat voivat tukea lapsensa kehitystä tarjoamalla turvallisen ja virikkeellisen ympäristön, joka kannustaa liikkumiseen ja kehon hallintaan.
Vauvan yleiset ominaisuudet ensimmäisten kuukausien aikana
Ensimmäisten kolmen kuukauden aikana vauvat käyvät läpi nopean lihasten, aistien ja sosiaalisten taitojen kehityksen.
- Päänhallinta: Vastasyntyneillä ei ole vielä kykyä pitää päätään pystyssä, mutta noin 3 kuukauden iässä he alkavat kannatella päätään lyhyitä aikoja, erityisesti vatsallaan ollessaan.
- Refleksiliikkeet: Monet liikkeet ovat refleksinomaisia, kuten Moro-refleksi (levittää kädet äkillisen äänen seurauksena) ja tarttumisrefleksi (vauva puristaa sormensa ympärilleen asetettua esinettä). Nämä refleksit katoavat vähitellen.
- Käsien ja jalkojen liikkeet: Aluksi liikkeet ovat spontaanisia ja hallitsemattomia, mutta ne muuttuvat ajan myötä tarkoituksellisemmiksi.
- Näkökyvyn kehitys: Vastasyntyneet näkevät parhaiten 20–30 cm:n etäisyydeltä, mikä mahdollistaa vanhempien kasvojen tunnistamisen. Muutaman viikon kuluttua he alkavat seurata liikkuvia esineitä katseellaan.
- Reaktio ääniin: Vastasyntyneet reagoivat voimakkaisiin ääniin säpsähtämällä tai liikkumalla, mutta noin 2–3 kuukauden iässä he alkavat kääntää päätään kohti tuttuja ääniä.
- Sosiaalinen kehitys: Vauvat tunnistavat nopeasti vanhempiensa äänen ja etsivät fyysistä kontaktia tunteakseen olonsa turvalliseksi.
Tämä vaihe on erittäin tärkeä vauvan lihasvoiman, aistikokemusten ja tunnesuhteiden kehityksen kannalta.
Liikkumisen virstanpylväät
Päänhallinnan kehitys
- Vastasyntyneet eivät pysty pitämään päätään pystyssä itsenäisesti.
- 2 kuukauden iässä vauvat alkavat nostaa päätään vatsallaan lyhyiksi hetkiksi.
- 3 kuukauden iässä he voivat pitää päänsä vakaana noin 45 asteen kulmassa.
Käsien ja sormien liikkeet
- Vastasyntyneet tarttuvat automaattisesti esineisiin tarttumisrefleksin ansiosta.
- 2 kuukauden iässä vauvat alkavat avata kätensä useammin ja liikuttaa sormiaan.
- 3 kuukauden iässä he yrittävät tarttua leluihin, vaikka liikkeet eivät ole vielä täysin koordinoituja.
Jalkojen liikkeet
- Syntymästä lähtien vauvat tekevät spontaanisia potkuja.
- 3 kuukauden iässä potkut muuttuvat tahdonalaisemmiksi ja rytmikkäämmiksi.
Kääntyminen ja pyörähtäminen
- 2 kuukauden iässä jotkut vauvat voivat alkaa keinahtaa hieman sivulle.
- 3 kuukauden iässä he yrittävät pyörähtää selältä kyljelleen.
Vatsallaan olo (Tummy Time)
- Kun vauva viettää aikaa vatsallaan, se vahvistaa niska-, selkä- ja hartialihaksia.
- 3 kuukauden iässä vauva pystyy nostamaan päätään pidemmäksi aikaa ja kannattelemaan sitä käsivarsiensa varassa.
Näkö- ja kuulokyvyn virstanpylväät
Katseen kohdistaminen
- 2 kuukauden iässä vauvat voivat seurata liikkuvia esineitä sivulta toiselle.
- 3 kuukauden iässä he alkavat tutkia omia käsiään ja liikkeitään tarkemmin.
Kasvontunnistus ja ilmeet
- Vauvat tunnistavat mieluiten ihmiskasvot muihin esineisiin verrattuna.
- 3 kuukauden iässä he alkavat hymyillä tarkoituksellisesti vastauksena sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin.
Reaktio ääniin
- Vastasyntyneet säpsähtävät tai liikkuvat voimakkaiden äänien kuullessaan.
- 3 kuukauden iässä he alkavat kääntää päätään tuttujen äänien suuntaan.
Sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen virstanpylväät
Suhde vanhempiin
- Vauvat rauhoittuvat vanhempiensa äänen ja kosketuksen avulla.
- 3 kuukauden iässä he alkavat hymyillä vastauksena sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
Tunneilmaisut
- 6 viikon iästä lähtien vauvat voivat hymyillä vastauksena kontaktitilanteisiin.
- 3 kuukauden iässä he voivat alkaa nauraa ääneen ja iloita tuttujen kasvojen näkemisestä.
Itsehillintä ja rauhoittuminen
- Vauvat voivat alkaa imeä sormiaan tai peukaloaan rauhoittuakseen.
Kehityksen seuranta
Refleksit ja lihasjänteys
- Vastasyntyneiden refleksien tulisi vähitellen hävitä.
- Jos vauva vaikuttaa erittäin jäykältä tai hyvin veltolta, olisi hyvä keskustella asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Näkökyvyn kehittyminen
- Vauvan tulisi pystyä pitämään katsekontakti ja seuraamaan liikkuvia esineitä.
Kuulovasteet
- Jos vauva ei reagoi ääniin, on hyvä varmistaa kuulokyvyn kehittyminen.
Liikeaktiivisuus
- 3 kuukauden iässä vauvan tulisi liikuttaa aktiivisesti käsiään ja jalkojaan sekä yrittää kääntyä kyljelleen.
Hienomotoriikka
Hienomotoriikka viittaa pieniin, tarkkoihin liikkeisiin, joita vauva tekee käsillään ja sormillaan. Ensimmäisten kolmen kuukauden aikana vauva ei vielä hallitse käsiään täydellisesti, mutta kehitys tapahtuu asteittain.
Hienomotoriikan kehitys ensimmäisten kuukausien aikana
- Tarttumisrefleksi – Vastasyntyneet tarttuvat refleksinomaisesti kaikkeen, mikä koskettaa heidän kämmentään. Tämä refleksi alkaa hävitä noin 2-3 kuukauden iässä.
- Käsien avaaminen ja sulkeminen – Aluksi vauvan kädet ovat usein nyrkissä, mutta 6 viikon jälkeen hän alkaa avata kämmeniään useammin.
- Käsien tarkkailu – 2 kuukauden iässä vauvat alkavat tarkastella omia käsiään ja liikuttaa niitä kasvojensa edessä.
- Tarttuminen esineisiin – 3 kuukauden iässä vauva alkaa yrittää tarttua esineisiin, vaikka liikkeet ovat vielä kömpelöitä.
- Silmä-käsi-koordinaatio – Vauvat alkavat seurata esineitä silmillään ja yrittävät tavoitella niitä käsillään.
Hienomotoriset taidot ovat välttämättömiä tulevaisuuden taidoille, kuten esineiden käsittelylle, ruoan syömiselle ja kirjoittamiselle.
Fysioterapian positiiviset vaikutukset vauvan kehitykseen
Fysioterapia voi olla hyödyllinen keino tukea vauvan motorista kehitystä, erityisesti silloin, jos vauvalla havaitaan lihasten heikkoutta, epäsymmetristä liikettä tai kehitysviiveitä. Kohdennettujen harjoitteiden avulla voidaan edistää lihasvoimaa, liikkeiden hallintaa ja kehon koordinaatiota.
Fysioterapian hyödyt vauvalle
- Vahvistaa lihaksia – Harjoitteet auttavat kehittämään niskan, selän ja vartalon lihaksia, mikä tukee motorista kehitystä.
- Parantaa lihastonusta – Fysioterapia voi auttaa tasapainottamaan lihasten jäntevyyttä, jos vauvalla on liian löysät tai jäykät lihakset.
- Ehkäisee epäsymmetriaa – Jos vauva kääntää päätään vain toiselle puolelle, se voi johtaa asymmetriseen lihaskehitykseen tai pään muodon muutoksiin. Fysioterapia voi auttaa tämän korjaamisessa.
- Edistää aistien ja liikkeiden yhteistyötä – Harjoitteet voivat tukea vauvan kehotietoisuutta ja koordinaatiokykyä.
Fysioterapia voi olla sekä ennaltaehkäisevää että korjaavaa hoitoa, ja sitä voidaan käyttää tukemaan vauvan tervettä kehitystä.
Erityiset fysioterapeuttiset harjoitukset
1. Vatsallaan olo (Tummy Time)
- Tavoite: Vahvistaa niskan, selän ja hartioiden lihaksia.
- Näin tehdään:
- Aseta vauva vatsalleen pehmeälle alustalle.
- Voit tukea häntä laittamalla pienen pyyhkeen rullattuna rinnan alle.
- Houkuttele vauvaa värikkäillä leluilla tai äänillä, jotta hän nostaa päätään.
- Kesto: Aloita 1-2 minuutin jaksoilla useita kertoja päivässä ja pidennä aikaa vähitellen.
2. Käsien ja tarttumisen kehittäminen
- Tavoite: Edistää tarttumistaitoja ja silmä-käsi-koordinaatiota.
- Näin tehdään:
- Hiero vauvan käsiä kevyesti ja auta häntä tunnustelemaan erilaisia pintoja.
- Tarjoa vauvalle erilaisia esineitä, kuten pehmeitä leluja tai rypistettäviä kankaita.
- Kesto: 5-10 minuuttia päivässä.
3. Jalkojen liikeharjoitukset (”Polkupyöräliike”)
- Tavoite: Vahvistaa jalkalihaksia ja edistää liikkeiden hallintaa.
- Näin tehdään:
- Aseta vauva selälleen ja liikuta hänen jalkojaan varovasti polkemisliikkeellä.
- Juttele tai laula vauvalle harjoituksen aikana, jotta se on miellyttävä kokemus.
- Kesto: 2-3 minuuttia kerrallaan, useita kertoja päivässä.
4. Kääntymisharjoitukset
- Tavoite: Auttaa vauvaa oppimaan kyljelle kääntyminen.
- Näin tehdään:
- Aseta vauva selälleen ja auta häntä varovasti rullaamaan kyljelleen.
- Käytä leluja houkuttelemaan vauvaa kääntymään itse.
- Kesto: 3-5 minuuttia päivässä.
Kuinka auttaa vauvaa kehittymään terveellisesti?
1. Tarjoa päivittäistä vatsallaan oloa
- Auttaa ehkäisemään pään muodon litistymistä ja vahvistaa lihaksia.
2. Käytä monipuolisia aististimulaatioita
- Eriväriset ja -muotoiset lelut auttavat kehittämään aisteja ja motorista koordinaatiota.
3. Anna vauvalle vapaata liikettä
- Vältä pitkiä aikoja sitterissä tai turvakaukalossa, jotta vauva saa vapaasti harjoitella liikkeitään.
4. Ole vuorovaikutuksessa vauvan kanssa
- Puhe, laulaminen ja kosketus edistävät motorista ja sosiaalista kehitystä.
Usein kysytyt kysymykset
1. Kuinka paljon aikaa vauvan tulisi viettää vatsallaan päivittäin?
Suositus on 30-60 minuuttia päivässä, jaettuna useisiin lyhyisiin jaksoihin.
2. Milloin vauva pystyy pitämään päätään pystyssä?
Noin 3 kuukauden iässä useimmat vauvat voivat kannatella päätään lyhyitä aikoja vatsallaan ollessaan.
3. Mistä tiedän, tarvitseeko vauvani fysioterapiaa?
Jos vauva ei nosta päätään, on hyvin jäykkä tai ei liikuta raajojaan tasapuolisesti, fysioterapiasta voi olla hyötyä.
4. Voiko liikaa harjoittelua olla haitallista?
Kyllä, vauvat voivat väsyä liikaa stimulaatiosta. Harjoitukset kannattaa pitää lyhyinä ja hauskoina.
5. Onko normaalia, että vauva suosii toista puolta?
Jos vauva aina kääntää päätään samaan suuntaan, kannattaa keskustella asiasta fysioterapeutin kanssa asymmetrian välttämiseksi.