Yleiset piirteet vauvan kehityksessä näinä kuukausina
Vauvan motorinen kehitys 6–9 kuukauden iässä on merkittävä vaihe, jossa tapahtuu suuria muutoksia niin fyysisessä kuin sosiaalisessa ja kognitiivisessa kehityksessä. Vauvat alkavat hallita kehoaan paremmin ja oppivat uusia taitoja, jotka tukevat itsenäistä liikkumista ja ympäristön tutkimista. Tänä aikana vauvat siirtyvät pelkästä makuuasennosta aktiivisempaan liikkumiseen, mikä on tärkeää lihasvoiman, tasapainon ja koordinaation kehittymiselle.
Vauvat oppivat yleensä istumaan ilman tukea tämän ikävaiheen aikana. Selän ja kaulan lihakset vahvistuvat, mikä mahdollistaa vakaamman istuma-asennon. Samalla vauvat alkavat kääntyillä molempiin suuntiin ja harjoittelevat ryömimistä tai konttaamista, mikä parantaa lihasvoimaa ja koordinaatiota. Useimmat vauvat myös harjoittelevat pinnistämään ylös tukea vasten, mikä on askel kohti itsenäistä seisomista ja kävelemistä.
Tämä ajanjakso on tärkeä myös vauvan hienomotoristen taitojen kehitykselle. Vauvat oppivat tarttumaan pienempiin esineisiin käyttäen pinsettiotetta ja siirtämään esineitä kädestä toiseen. He myös alkavat leikkiä enemmän vuorovaikutteisia leikkejä, kuten taputtavat käsiään ja osallistuvat ”piiloleikkeihin”.
Liikkumisen virstanpylväät
Vauvat oppivat useita tärkeitä motorisia taitoja 6–9 kuukauden iässä. Tässä ovat tärkeimmät liikkumisen virstanpylväät, jotka vauvat yleensä saavuttavat tämän ajanjakson aikana.
Kääntyminen
Useimmat vauvat oppivat kääntymään vatsalta selälle ja takaisin noin 6 kuukauden iässä. Tämä on ensimmäinen askel kohti itsenäistä liikkumista ja auttaa vahvistamaan niska- ja selkälihaksia.
Itsenäinen istuminen
Noin 7–8 kuukauden iässä vauvat pystyvät istumaan ilman tukea. Aluksi vauva saattaa nojata eteenpäin käsien varaan tasapainon säilyttämiseksi, mutta lihasvoiman ja tasapainon kehittyessä hän pystyy pian istumaan suorassa ilman tukea.
Ryömiminen ja konttaaminen
Useimmat vauvat alkavat ryömiä vatsallaan eteenpäin noin 7–9 kuukauden iässä ja siirtyvät sen jälkeen konttaamiseen käsien ja polvien varassa. Tämä kehittää kehon puolieroja ja vahvistaa lihaksia, jotka ovat tärkeitä myöhemmässä vaiheessa kävelyä varten.
Pystyyn nouseminen tukea vasten
Noin 9 kuukauden iässä monet vauvat yrittävät punnertaa itsensä ylös tukea vasten, kuten sohvaa tai pinnasänkyä. Tämä on tärkeä askel kohti seisomista ja kävelyä, sillä se kehittää jalkojen lihasvoimaa ja tasapainoa.
Hienomotoriset taidot
Hienomotoriikka kehittyy merkittävästi tässä iässä. Vauvat oppivat pinsettiotteen, jossa he tarttuvat pieniin esineisiin peukalon ja etusormen avulla. He myös harjoittelevat siirtämään esineitä kädestä toiseen, taputtavat käsiään ja tutustuvat erilaisiin tekstuureihin ja muotoihin.
Näkö- ja kuuloaistin virstanpylväät
Vauvan näkö- ja kuuloaisti kehittyvät merkittävästi 6–9 kuukauden iässä, mikä tukee motoristen ja sosiaalisten taitojen oppimista.
Näkökyvyn kehittyminen
Tässä iässä vauvojen näöntarkkuus paranee huomattavasti. He pystyvät seuraamaan liikkuvia esineitä silmillään, hahmottavat syvyyttä paremmin ja tunnistavat tuttuja kasvoja ja esineitä myös etäältä. Vauvat alkavat myös tunnistaa värejä tarkemmin ja erottaa eri muotoja.
Esineiden ja kasvojen tunnistaminen
Vauvat oppivat tunnistamaan vanhempiensa ja läheistensä kasvot helposti. He osoittavat iloa hymyilemällä ja nauramalla tuttujen ihmisten nähdessään. Vauvat myös osoittavat kiinnostusta leluja kohtaan ja saattavat hakea tiettyä suosikkileluaan.
Reagoiminen ääniin
Kuuloaisti kehittyy merkittävästi tänä aikana. Vauvat alkavat reagoida ääniin kääntämällä päätään äänen suuntaan. He myös alkavat tunnistaa tuttuja ääniä, kuten vanhempiensa äänet, ja voivat osoittaa iloa kuullessaan musiikkia tai lempileikkilaulujaan.
Vastaa omaan nimeensä
Noin 8–9 kuukauden iässä useimmat vauvat alkavat vastata omaan nimeensä. Kun joku kutsuu heitä nimeltä, he kääntyvät äänen suuntaan tai hymyilevät vastaukseksi. Tämä osoittaa kehittynyttä kuuloa ja kognitiivista ymmärrystä.
Sosiaaliset ja tunne-elämän virstanpylväät
Tässä iässä vauvat alkavat kehittää vahvempia sosiaalisia taitoja ja tunteiden ilmaisua. Heistä tulee tietoisempia ympäristöstään ja he alkavat muodostaa syvempiä suhteita läheisiinsä.
Eroahdistus
Noin 8–9 kuukauden iässä monet vauvat kokevat eroahdistusta, jolloin he voivat itkeä tai tuntua levottomilta, kun vanhempi poistuu huoneesta. Tämä on normaali kehitysvaihe ja osoitus siitä, että vauva on muodostanut vahvan kiintymyssuhteen vanhempiin.
Tunteiden ilmaiseminen
Vauvat alkavat ilmentää tunteitaan entistä monipuolisemmin. He nauravat, hymyilevät ja voivat näyttää turhautumista, kun jokin ei mene halutulla tavalla. He myös alkavat matkia vanhempiensa ilmeitä ja eleitä, mikä on tärkeä askel sosiaalisen kehityksen kannalta.
Matkiminen ja vuorovaikutteiset leikit
Tässä iässä vauvat alkavat matkia vanhempien eleitä ja ääniä. He saattavat taputtaa käsiään, heiluttaa hyvästiksi tai osallistua yksinkertaisiin leikkeihin, kuten piiloleikkeihin. Nämä vuorovaikutteiset leikit vahvistavat vauvan sosiaalisia taitoja ja oppimiskykyä.
Vuorovaikutteiset lelut ja leikit
Vauvat alkavat nauttia vuorovaikutteisista leikeistä ja leluista. Esimerkiksi napit, jotka saavat ääntä aikaan tai lelut, jotka liikkuvat painettaessa, herättävät kiinnostusta ja kannustavat tutkimaan syy-seuraussuhteita.
Puhe- ja kielitaitojen virstanpylväät
Vaikka varsinaisen puhumisen oppiminen tapahtuu myöhemmin, puheen ja kielen kehitys alkaa vahvasti tässä iässä. Vauvat oppivat, että äänillä ja eleillä voi viestiä ympäristön kanssa.
Ääntely ja jokeltelu
6–9 kuukauden iässä vauvat alkavat jokellella ja tehdä ääniä, kuten ”ba-ba”, ”da-da” tai ”ma-ma”. Vaikka nämä äänteet eivät vielä välttämättä tarkoita tiettyjä sanoja, ne ovat tärkeä osa puheen kehittymistä.
Yksinkertaisten sanojen ymmärtäminen
Tässä iässä vauvat alkavat ymmärtää yksinkertaisia sanoja, kuten ”ei”, ”tule” tai ”katso”. He voivat myös reagoida tuttuun sanaan osoittamalla esinettä tai katsomalla sitä, kun siitä puhutaan.
Eleiden käyttäminen viestintään
Vauvat alkavat käyttää eleitä viestintään, kuten ojentavat käsiään halutessaan syliin tai osoittavat sormella kiinnostavaa esinettä. Tämä auttaa heitä ilmaisemaan tarpeitaan ennen kuin sanat ovat hallussa.
Äänien ja ilmeiden matkiminen
Vauvat rakastavat tässä iässä matkia ääniä ja ilmeitä. He saattavat matkia vanhempien äänensävyjä tai nauraa, kun kuulevat hauskoja ääniä. Tämä harjoittelu tukee puheen oppimista ja vuorovaikutustaitojen kehitystä.
Hienomotoriikka
Hienomotoriikka tarkoittaa vauvan kykyä hallita pieniä lihasryhmiä, erityisesti käsiä ja sormia, suorittaakseen tarkkoja liikkeitä. 6–9 kuukauden iässä vauvojen hienomotoriset taidot kehittyvät nopeasti. Tässä vaiheessa vauva alkaa käyttää käsiään ja sormiaan yhä monipuolisemmin tutkiakseen ympäristöään ja leikkiäkseen.
Vauvat oppivat tarttumaan esineisiin molemmilla käsillä ja siirtämään niitä kädestä toiseen. Pinsettiote (pihditote), jossa vauva tarttuu pieniin esineisiin peukalon ja etusormen avulla, alkaa kehittyä tämän ikävaiheen loppupuolella. Tämä ote on tärkeä hienomotorinen taito, joka mahdollistaa tarkempien liikkeiden suorittamisen tulevaisuudessa.
Vauvat nauttivat erilaisten esineiden tutkimisesta – he heiluttavat, ravistelevat, pudottavat ja lyövät esineitä yhteen tutkiakseen niiden ääniä ja rakenteita. Tällainen leikki tukee sekä hienomotoriikkaa että aistitiedon käsittelyä. Lisäksi vauvat alkavat osoittaa kiinnostusta syömiseen itse sormillaan, mikä tarjoaa heille mahdollisuuden harjoitella pinsettiotetta käytännössä.
Merkit, jotka voivat viitata kehitysviiveeseen
Vaikka vauvat kehittyvät yksilöllisesti, on olemassa tiettyjä merkkejä, jotka voivat viitata kehitysviiveeseen (kehityksen viivästymiseen). Näiden merkkien varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan tarjota tarvittavaa tukea vauvan kehityksen edistämiseksi.
Heikko käsi-silmä-koordinaatio
Jos vauva ei 9 kuukauden iässä yritä tarttua leluun tai ei pysty siirtämään esineitä kädestä toiseen, se voi viitata käsi-silmä-koordinaation (käsisilmäkoordinaatio) kehitysviiveeseen. Vauvan tulisi tässä iässä osoittaa kiinnostusta ympäristönsä tutkimiseen käsillään ja tavoitella esineitä aktiivisesti.
Lihasjänteyden poikkeavuudet
Poikkeava lihasjänteys (lihasjänteys) voi hidastaa vauvan motoristen taitojen kehittymistä. Hypotonia (alijännitteisyys) voi ilmetä velttona olemuksena ja vaikeutena hallita kehoa, kun taas hypertonia (ylijännitteisyys) voi estää normaaleja liikkeitä. Molemmat voivat vaikuttaa vauvan kykyyn liikkua ja kehittää motorisia taitoja.
Vähäinen sosiaalinen vuorovaikutus
Vauvat alkavat tässä iässä nauttia vuorovaikutuksesta muiden kanssa. Jos vauva ei reagoi hymyyn, ei katso suoraan silmiin tai osoita kiinnostusta vuorovaikutukseen, tämä voi viitata sosiaalisen kehityksen viiveeseen (sosiaalisen kehityksen viivästyminen).
Ääntelyn puute tai vähäiset äänivasteet
Vauvat alkavat tyypillisesti jokellella (jokellus) ja matkia ääniä 6–9 kuukauden iässä. Jos vauva ei tee ääniä tai ei reagoi ympäristön ääniin, tämä voi viitata kuulon ongelmiin tai kielellisen kehityksen viiveeseen (kielen kehityksen viivästyminen).
Fysioterapian positiiviset vaikutukset vauvan kehitykseen
Fysioterapia (fysioterapia) voi olla erittäin hyödyllistä vauvoille, joiden motorinen kehitys etenee hitaasti tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen ikätasoisia taitoja. Fysioterapeutit suunnittelevat yksilöllisiä harjoituksia, jotka edistävät vauvan motoristen taitojen kehitystä hauskalla ja turvallisella tavalla.
Fysioterapian tavoitteena on parantaa vauvan lihaskuntoa (lihaskunto), tasapainoa (tasapaino) ja koordinaatiota (koordinaatio). Harjoitukset voivat auttaa vauvaa saavuttamaan tärkeitä motorisia virstanpylväitä, kuten kääntymistä, istumista ilman tukea, ryömimistä ja konttaamista. Lisäksi fysioterapia tukee myös hienomotoristen taitojen, kuten pinsettiotteen ja käden ja silmän yhteistyön kehittymistä.
Fysioterapiaan kuuluu usein myös vanhempien ohjaaminen. Terapeutit opastavat vanhempia harjoittelemaan kotona yhdessä vauvan kanssa, mikä auttaa motoristen taitojen kehitystä osaksi arkipäivää.
Erityisiä fysioterapeuttisia harjoituksia
1. Vatsallaan olo (Tummy Time)
Vatsallaan olo (vatsalla olo) on yksi tärkeimmistä harjoituksista vauvan motorisen kehityksen tukemisessa. Päivittäinen vatsallaan leikkiminen vahvistaa niska-, selkä- ja hartialihaksia, jotka ovat välttämättömiä kääntymisen, ryömimisen ja istumisen oppimisessa. Voit houkutella vauvaa nostamaan päätään asettamalla värikkäitä leluja hänen eteensä.
2. Ryömimisen harjoittelu
Ryömiminen (ryömiminen) kehittää vauvan lihaksistoa ja koordinaatiota. Voit houkutella vauvaa ryömimään asettamalla lelun hieman hänen ulottuviltaan. Tämä kannustaa vauvaa liikkumaan eteenpäin ja käyttämään käsiään ja jalkojaan koordinoidusti.
3. Hienomotoriikan harjoitukset
Hienomotorisia taitoja voi kehittää tarjoamalla vauvalle erilaisia pienehköjä leluja, joita hän voi tarttua ja siirrellä käsissään. Lelujen pinottaminen tai pienten ruokapalojen poimiminen kehittää pinsettiotetta ja vahvistaa sormien lihaksia.
4. Tasapainoharjoitukset jumppapallolla
Jumppapalloharjoitukset auttavat kehittämään vauvan tasapainoa ja keskivartalon hallintaa. Voit asettaa vauvan vatsalleen ison jumppapallon päälle ja keinuttaa palloa varovasti eteenpäin ja taaksepäin. Tämä harjoitus vahvistaa kehon hallintaa ja valmistaa vauvaa istumaan ja seisomaan.
Kuinka tukea vauvan kehitystä kotona?
Vanhempana voit tehdä paljon vauvan motorisen kehityksen tukemiseksi. Tässä muutamia vinkkejä, joiden avulla voit auttaa vauvaasi saavuttamaan tärkeitä kehitysvaiheita:
- Tarjoa turvallinen leikkiympäristö: Luo pehmeä ja turvallinen tila, jossa vauva voi liikkua vapaasti ja harjoitella uusia taitoja.
- Päivittäinen vatsallaan olo: Varmista, että vauva saa riittävästi vatsallaan oloa päivän aikana. Tämä vahvistaa niska- ja hartialihaksia ja valmistaa vauvaa liikkumaan.
- Leiki vuorovaikutteisia leikkejä: Leikit kuten “kuka piilossa” tai taputtaminen kannustavat sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kehittävät motorisia taitoja.
- Tarjoa monipuolisia leluja: Valitse leluja, jotka kehittävät sekä hieno- että karkeamotorisia taitoja, kuten pinottavia renkaita, värikkäitä palloja ja pehmeitä rakennuspalikoita.
- Kannusta liikuntaan ja liikkeeseen: Anna vauvan liikkua vapaasti ja kokeilla uusia taitoja omassa tahdissaan. Tue ja kannusta häntä pienistäkin edistysaskeleista.
Usein kysytyt kysymykset
1. Kuinka paljon vatsallaan oloa vauva tarvitsee päivittäin?
Vauvan tulisi viettää vatsallaan vähintään 20–30 minuuttia päivittäin, ja se voidaan jakaa useisiin lyhyempiin hetkiin. Tämä auttaa vahvistamaan lihaksia ja edistää motoristen taitojen kehitystä.
2. Milloin vauva alkaa yleensä ryömiä tai kontata?
Useimmat vauvat alkavat ryömiä noin 7–9 kuukauden iässä. Jotkut vauvat saattavat ohittaa ryömimisen kokonaan ja siirtyä suoraan konttaamiseen tai seisomaan nousemiseen.
3. Miten voin tukea vauvan hienomotoristen taitojen kehitystä?
Tarjoa vauvalle leluja, jotka ovat helppoja tarttua, mutta riittävän pieniä, jotta vauva voi harjoitella pinsettiotetta. Pehmeät rakennuspalikat ja ruokapalat ovat erinomaisia hienomotoristen taitojen kehittämiseen.
4. Milloin on syytä hakeutua fysioterapeutin arvioon?
Jos vauva ei 9 kuukauden iässä osoita kiinnostusta liikkumiseen, ei pyri istumaan ilman tukea tai ei yritä tarttua leluihin, voi olla hyvä ottaa yhteyttä fysioterapeuttiin arviointia varten.
5. Onko fysioterapia hyödyllistä vain kehitysviiveistä kärsiville vauvoille?
Ei, fysioterapiasta voi hyötyä myös vauvat, jotka kehittyvät normaalisti. Harjoitukset voivat tukea motoristen taitojen oppimista, parantaa tasapainoa ja vahvistaa lihaksistoa.
