Mikä on ennenaikainen syntymä?
Ennenaikaisella syntymällä tarkoitetaan tilannetta, jossa vauva syntyy ennen 37. raskausviikkoa. Maailmanlaajuisesti noin 10 % kaikista vauvoista syntyy ennenaikaisesti, ja se on yksi yleisimmistä haasteista vastasyntyneiden terveydenhuollossa. Keskosvauvoilla on usein kehittymättömät elimet, erityisesti keuhkot, hermosto ja ruoansulatusjärjestelmä, mikä tekee heistä alttiita erilaisille komplikaatioille ja kehityksen viivästymiselle.
Ennenaikaisuus luokitellaan raskausviikkojen perusteella:
- Lievä ennenaikaisuus (34–36 viikkoa)
- Kohtalainen ennenaikaisuus (32–34 viikkoa)
- Vaikea ennenaikaisuus (28–32 viikkoa)
- Äärimmäinen ennenaikaisuus (alle 28 viikkoa)
Mitä aikaisemmin vauva syntyy, sitä suurempi on riski terveysongelmille ja neurologisille haasteille. Ennenaikaisuuden syitä voivat olla:
- Monisikiöraskaus
- Äidin infektiot tai krooniset sairaudet
- Istukan tai kohdun poikkeavuudet
- Raskauden aikainen stressi tai aliravitsemus
Usein syntymän tarkkaa syytä ei pystytä tunnistamaan.
Keskosvauvat voivat kärsiä seuraavista ongelmista:
- Hengitysvaikeudet (esimerkiksi hengitysvaikeusoireyhtymä)
- Aivoverenvuodot
- Ruoansulatuskanavan tulehdukset (NEC)
- Heikentynyt immuunipuolustus
- Kehonlämmön säätelyn vaikeus
- Imemis- ja nielemisvaikeudet
He tarvitsevat usein hoitoa vastasyntyneiden teho-osastolla (NICU), missä heidän tilansa voidaan turvata erikoistuneen henkilöstön ja teknologian avulla.
Neurologisesti ennenaikaiset vauvat voivat näyttää seuraavia piirteitä:
- Alhainen lihasjänteys (hypotonia)
- Viivästynyt pään hallinta
- Vähäinen spontaani liike
- Kehon epäsymmetria ja säilyneet primitiivirefleksit
- Haasteet aistiärsykkeiden käsittelyssä
Nämä tekijät voivat viivästyttää kehityksen tärkeimpiä virstanpylväitä, kuten kääntyminen, istuminen, ryömiminen ja käveleminen. Lisäksi keskosilla on suurempi riski näkö- ja kuulohäiriöihin, kuten retinopatiaan ja kuulonalenemaan, jotka vaikuttavat varhaiseen vuorovaikutukseen ja puheen kehitykseen.
Tästä syystä kohdennettu varhainen tuki ja harjoittelu on välttämätöntä, jotta vauvan hermosto saa riittävästi oikeanlaista stimulaatiota. Oikein ajoitetut ja yksilöllisesti sovitetut harjoitteet voivat vaikuttaa merkittävästi lapsen myöhempään toimintakykyyn ja elämänlaatuun.
Miksi varhainen puuttuminen on tärkeää?
Varhainen puuttuminen on keskeisessä roolissa keskosvauvan kehityksen tukemisessa. Ensimmäiset elinkuukaudet ovat kriittistä aikaa aivojen muovautuvuudelle eli neuroplastisuudelle – tällöin hermosto on erityisen herkkä ympäristön vaikutuksille. Keskosena syntyneet vauvat tarvitsevat ohjattua tukea, koska heidän kehityksensä on siirtynyt kohdun suojasta moniaistiseen maailmaan, johon he eivät vielä ole täysin valmiita.
Varhaisen tuen tavoitteet ovat:
- Motoristen taitojen edistäminen (esim. pään kannattelu, kehon symmetria)
- Kompensatoristen liikeratojen ja virheasentojen ehkäisy
- Aistien yhteistoiminnan kehittäminen
- Lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen
- Itsehallinnan ja turvallisuuden tunteen rakentaminen
Puuttuminen voi sisältää:
- Vauvoille suunnattua fysioterapiaa
- Sensorista stimulaatiota (näkö-, kuulo-, tunto- ja liikeärsykkeet)
- Ohjattua käsittelyä, kantamista ja asentovaihteluita
- Vanhempien ohjausta ja tukemista arjessa
Tutkimukset osoittavat, että keskoset, jotka saavat ammatillisesti ohjattua varhaista tukea, saavuttavat:
- Kehitysvaiheita kuten istuminen ja kävely aikataulussa tai aiemmin
- Parempaa motorista kontrollia ja tasapainoa
- Vähemmän pitkäaikaisia oppimis- ja käyttäytymishaasteita
Vanhemmat ovat ratkaisevassa roolissa. Kun he oppivat tunnistamaan lapsensa viestit, toimimaan oikea-aikaisesti ja turvallisesti sekä tarjoamaan kehitykselle optimaaliset olosuhteet, he luovat perustan koko lapsen elämälle.
Yhteenvetona: aikainen, yksilöllinen ja systemaattinen tuki antaa keskosvauvalle parhaat mahdolliset lähtökohdat terveeseen ja toimintakykyiseen elämään – niin fyysisesti, kognitiivisesti kuin emotionaalisesti.
Huom: Seuraavat hoitosuositukset on laatinut sertifioitu fysioterapeutti ja kinesiologi. Ne on tarkoitettu ainoastaan tiedolliseksi tueksi kyseisen tilan hallinnassa. Jokainen tapaus on yksilöllinen, joten suositellaan kääntymään pätevän lääkärin tai fysioterapeutin puoleen, jotta saadaan tarkka diagnoosi ja henkilökohtainen hoitosuunnitelma.
Turvalliset harjoitukset keskosvauvoille
Keskosvauvojen harjoittelu perustuu hellävaraiseen, ikätasoiseen ja kehitystä tukevaan liike- ja aististimulaatioon. Harjoitteiden päätavoitteena ei ole suorituskyvyn kasvattaminen, vaan hermoston aktivointi, motoristen valmiuksien kehittäminen ja luottamuksen rakentaminen vauvan ja hoitajan välille.
Vatsallaan olo (Tummy Time)
Tavoite: Vahvistaa niskan, hartioiden ja vartalon lihaksia, edistää pään hallintaa, sekä valmistaa vauvaa kääntymiseen, ryömimiseen ja istumiseen.
Toteutus:
Aseta vauva vatsalleen pehmeälle, mutta tasaiselle alustalle. Aseta rullattu pyyhe rinnan alle tukemaan asentoa. Kädet asetetaan eteenpäin koukkuun, jotta vauva voi nojailla niihin.
Kesto: Aloita 1–2 minuutista, useita kertoja päivässä. Pidennä aikaa vähitellen vauvan valmiuden mukaan.
Vanhempien huomioitavaa:
- Harjoitus tehdään valvotusti ja vain kun vauva on hereillä ja rauhallinen.
- Ei heti ruokailun jälkeen.
- Lopeta harjoitus, jos vauva osoittaa epämukavuutta tai väsymystä.
Passiivinen raajojen liikuttelu
Tavoite: Säilyttää nivelten liikkuvuus, ehkäistä lihasjäykkyyttä ja aktivoida hermo-lihasjärjestelmää.
Toteutus:
Aseta vauva selälleen. Tee rauhallisia, rytmisiä liikkeitä:
- Koukista ja ojenna kyynär- ja polviniveliä
- Kierrä kevyesti hartioita ja lonkkia
- Pyöritä hellästi ranne- ja nilkkaniveliä
Toistot: 5–10 toistoa per raaja, 2–3 kertaa päivässä.
Huomioitavaa:
- Liikkeiden tulee olla pehmeitä ja kivuttomia
- Älä käytä voimaa
- Lopeta harjoitus, jos vauva jännittyy tai reagoi kielteisesti
Keskiviivalle suuntautuva stimulaatio
Tavoite: Kehittää kehotietoisuutta, symmetristä liikkumista ja katse-käsi-koordinaatiota.
Toteutus:
Aseta vauva selinmakuulle. Rohkaise häntä:
- Tuomaan kädet yhteen vartalon keskelle
- Viemään kädet suun lähelle
- Seuraamaan lelua, joka liikutetaan hitaasti kasvojen edessä keskiviivaa pitkin
Vinkkejä:
- Käytä kontrastivärisiä, turvallisia leluja
- Varmista, että pää pysyy mahdollisimman keskiasennossa
- Toista useita kertoja päivässä, 3–5 minuutin jaksoissa
Refleksien integrointi
Tavoite: Hillitä alkurefleksien (esim. Moro-refleksi, ATNR) vaikutusta, jotta tahdonalainen liike voi kehittyä esteettömästi.
Toteutus:
Refleksien integrointia suositellaan tehtäväksi fysioterapeutin ohjauksessa. Tyypillisiä menetelmiä:
- Symmetrinen asentohoito
- Pään suuntien vuorottelu
- Rytminen keinuttelu ja kevyet paineärsykkeet käsien ja jalkojen alueella
Tärkeää:
- Harjoitukset tehdään asiantuntijan ohjeistuksella
- Vauvan tulee olla rentoutunut ja vastaanottavainen
- Muista antaa riittävästi lepoa harjoitusten välillä
Miten fysioterapia auttaa
Fysioterapia keskosille keskittyy varhaisen liikkumisen tukemiseen ja yksilöllisten kehityshaasteiden ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena on tukea vauvaa saavuttamaan kehityksen virstanpylväät kuten pään kannattelu, istuminen ja liikkuminen oikea-aikaisesti.
Fysioterapian hyödyt:
- Parantaa lihasjänteyttä ja ryhtiä
- Tukee tasapainon ja koordinaation kehitystä
- Ehkäisee asymmetriaa ja kehon virheasentoja
- Auttaa aistitiedon käsittelyssä
Fysioterapeutti arvioi:
- Spontaanit liikkeet ja refleksien läsnäolon
- Vauvan asennon, tonuksen ja liikesarjat
- Vasteen kosketukseen, ääneen ja liikkeeseen
Menetelmiä ovat mm.:
- Asentohoito ja kehon tukeminen
- Aktiivinen liikeharjoittelu
- Leikkiin perustuva stimulointi
- Vanhempien ohjaus päivittäisissä toiminnoissa
Kodin vinkit vanhemmille
Vanhemmat ovat keskosvauvan kehityksen tärkein tuki. Päivittäiset toistuvat teot, kosketus ja vuorovaikutus muodostavat perustan turvalliselle kasvulle.
Hyödyllisiä käytännön neuvoja:
- Iho ihoa vasten (kenguruhoito) tukee lämpötilan ja sykkeen säätelyä sekä läheisyyttä
- Luo rauhoittava ympäristö (himmeä valaistus, vähän ääntä)
- Rutiinit auttavat vauvaa hahmottamaan vuorokautta
- Puhu ja laula vauvalle – äänen rytmi rauhoittaa ja stimuloi kieltä
- Vaihtele vauvan asentoa – vältä pitkäaikaista pään painumista samalle puolelle
5 yleisintä kysymystä keskosen harjoittelusta
1. Milloin harjoittelu voidaan aloittaa?
Heti kun vauva on lääkärin mukaan vakaa. Aloita kevyillä liikkeillä ja seuraa reaktioita.
2. Onko vatsallaan olo turvallista?
Kyllä – kunhan vauva on hereillä, valvottuna ja rauhallinen. Lyhyet jaksot ovat hyödyllisiä.
3. Mikä on korjattu ikä?
Ikä, joka lasketaan lasketusta ajasta, ei syntymäpäivästä. Tätä käytetään kehityksen arvioinnissa.
4. Mitä jos vauva suosii toista puolta?
Kevyt puolierotus on normaalia. Jos epäsymmetria jatkuu, hakeudu fysioterapeutin arvioon.
5. Mistä tietää, onko vauva ylikiihottunut?
Merkkejä: itku, pään kääntäminen pois, jäykkyys, hengityksen muutokset. Tällöin tauko on tarpeen.
