
Ymmärrys leikkiterapiasta
Leikkiterapia on tutkittu ja käytännössä tehokkaaksi todettu terapeuttinen menetelmä, joka auttaa lapsia käsittelemään tunteitaan, ilmaisemaan kokemuksiaan ja kehittämään sosiaalisia taitojaan leikin avulla. Koska leikki on lasten luonnollinen kommunikointitapa, sen hyödyntäminen terapiassa tarjoaa heille turvallisen ja stressittömän ympäristön, jossa he voivat ilmaista itseään vapaasti.
Leikkiterapiaa käytetään laajasti lasten psykologisten ja emotionaalisten haasteiden käsittelyyn. Se soveltuu erityisesti lapsille, joilla on:
- Käyttäytymishäiriöitä (esim. impulsiivisuus, aggressiivisuus, vetäytyminen)
- Ahdistusta tai masennusta
- Keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöitä (esim. ADHD)
- Traumaperäisiä stressihäiriöitä
- Sosiaalisia haasteita tai vaikeuksia vuorovaikutuksessa
- Oppimisvaikeuksia tai kehityksellisiä viivästymiä
Leikkiterapian perusperiaatteena on, että lapsi pystyy leikin avulla käsittelemään kokemuksiaan ja tunteitaan luonnollisella ja itselleen sopivalla tavalla, jolloin hoito on vähemmän stressaavaa kuin esimerkiksi perinteinen keskusteluterapia.
Leikkiterapia voi olla ohjaamatonta, jolloin lapsi saa itse valita leikkinsä, tai ohjattua, jolloin terapeutti ohjaa toimintaa tiettyjen terapeuttisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Molemmat menetelmät voivat auttaa lasta vahvistamaan itsetuntoaan, kehittämään tunnetaitojaan ja oppimaan uusia tapoja käsitellä tunteitaan ja vuorovaikutustilanteita.
Leikkiterapian hyödyt
Leikkiterapia on kokonaisvaltainen hoitomuoto, joka tukee lapsen kehitystä monilla eri osa-alueilla. Sen keskeisimmät hyödyt liittyvät tunnetaitoihin, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kognitiiviseen kehitykseen ja stressin sekä traumojen käsittelyyn.
1. Tunnetaitojen kehitys
Leikki auttaa lasta ilmaisemaan ja tunnistamaan tunteitaan, mikä on tärkeä osa psyykkistä hyvinvointia. Monet lapset kokevat vaikeuksia sanallistaa tunteitaan, mutta leikin kautta he voivat ilmaista esimerkiksi pelkoa, vihaa, surua tai iloa ilman, että heidän tarvitsee käyttää sanoja.
Leikkiterapiassa lapsi oppii myös säätelykeinoja, joiden avulla hän voi hallita tunteitaan paremmin. Esimerkiksi turhautunut tai vihainen lapsi voi oppia löytämään uusia tapoja käsitellä tunnettaan rakentavalla tavalla.
2. Sosiaalisten taitojen vahvistaminen
Leikki on luonnollinen tapa harjoitella vuorovaikutustaitoja. Terapeuttisissa leikeissä lapsi oppii jakamaan, neuvottelemaan, ilmaisemaan itseään ja huomioimaan toiset. Ryhmäleikit erityisesti tukevat empatiakyvyn kehittymistä ja sosiaalisten sääntöjen oppimista.
Lapset, joilla on sosiaalisia haasteita, voivat hyötyä leikkiterapiasta oppiessaan parempia kommunikointitaitoja ja ryhmässä toimimisen sääntöjä.
3. Kognitiivisen kehityksen tukeminen
Leikki stimuloi aivojen kehitystä ja tukee loogista ajattelua, ongelmanratkaisukykyä ja keskittymiskykyä. Esimerkiksi rakenteluleikit kehittävät tilanhahmotuskykyä ja päättelytaitoja, kun taas roolileikit tukevat luovuutta ja mielikuvitusta.
Leikkiterapia voi olla hyödyllistä myös lapsille, joilla on oppimisvaikeuksia, sillä sen avulla voidaan vahvistaa esimerkiksi muistia, tarkkaavaisuutta ja kielitaitoa.
4. Traumojen ja stressin käsittely
Leikki on yksi tärkeimmistä tavoista, joiden avulla lapsi käsittelee kokemuksiaan ja sopeutuu uusiin tilanteisiin. Traumaperäisistä kokemuksista kärsiville lapsille leikkiterapia tarjoaa turvallisen tavan käsitellä pelottavia tai ahdistavia muistoja ilman, että heidän tarvitsee kohdata niitä suoraan.
Leikkiterapian avulla lapsi voi myös vahvistaa itseluottamustaan ja löytää keinoja hallita stressaavia tilanteita.
Leikkiterapiassa käytetyt menetelmät
1. Ohjaamaton leikki
Lapsi saa itse valita, mitä hän haluaa leikkiä. Terapeutti tarkkailee leikkiä ja tekee siitä havaintoja, mutta ei ohjaa sitä. Tämä menetelmä antaa lapselle vapauden ilmaista itseään omilla ehdoillaan ja tuo esiin hänen sisäisiä ristiriitojaan ja tunteitaan luonnollisella tavalla.
2. Ohjattu leikki
Terapeutti ohjaa leikkiä tiettyjen terapeuttisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä voi sisältää esimerkiksi roolileikkejä, nukketeatteria tai sääntöleikkejä, joiden avulla lapsi oppii uusia tapoja käsitellä tunteitaan ja tilanteita.
3. Luovat toiminnot
Luovat menetelmät, kuten piirtäminen, maalaaminen ja musiikki, tarjoavat lapselle vaihtoehtoisen tavan ilmaista tunteitaan. Monille lapsille visuaaliset ja auditiiviset menetelmät ovat helpompi tapa tuoda esiin kokemuksiaan kuin puhuminen.
4. Sääntöleikit ja pelit
Leikkiterapiassa voidaan käyttää lautapelejä, palapelejä ja muita sääntöihin perustuvia leikkejä, jotka auttavat lasta kehittämään itsesäätelykykyä, tarkkaavaisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja.
Miten leikkiterapia tukee lapsen kehitystä
Leikkiterapia on tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaista kehitystä, ja sen vaikutukset näkyvät monilla eri osa-alueilla:
- Motorinen kehitys: Leikki tukee hienomotoriikkaa ja karkeamotoriikkaa, mikä on tärkeää esimerkiksi kynäotteen ja kehonhallinnan kehittymisessä.
- Kognitiivinen kehitys: Leikki stimuloi aivojen kehitystä ja tukee esimerkiksi loogista päättelykykyä ja muistia.
- Sosiaalinen kehitys: Leikkiterapia opettaa lapselle yhteistyötaitoja, sääntöjen noudattamista ja empatiaa.
- Emotionaalinen kehitys: Leikki auttaa lasta käsittelemään tunteitaan, ilmaisemaan itseään ja hallitsemaan stressiä.
Miksi leikkipohjainen terapia on olennaista lasten fysioterapiassa
Leikkipohjainen terapia on keskeinen osa lasten fysioterapiaa, sillä leikki on lasten luonnollinen tapa oppia ja kehittyä. Leikkiessään lapset harjoittavat sekä motorisia että kognitiivisia taitoja, mikä edistää heidän kokonaisvaltaista kehitystään. Leikki tarjoaa lapsille mahdollisuuden tutkia ympäristöään, kehittää luovuuttaan ja oppia uusia taitoja rennossa ja motivoivassa ympäristössä.
Fysioterapiassa leikkipohjaiset menetelmät auttavat lapsia saavuttamaan terapeuttisia tavoitteita hauskalla ja mielekkäällä tavalla. Leikin avulla voidaan parantaa esimerkiksi liikkuvuutta, tasapainoa ja koordinaatiota. Lisäksi leikki tukee sosiaalisten taitojen kehitystä, kuten vuorovaikutusta ja yhteistyötä muiden lasten kanssa. Leikkipohjainen terapia mahdollistaa myös lapsen osallistumisen ja sitoutumisen terapiaan, mikä on tärkeää terapian tehokkuuden kannalta.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että leikkipohjainen terapia voi parantaa lasten motoriikkaa ja toiminnallista itsenäisyyttä. Esimerkiksi tutkimuksessa ”Embedding Play to Enrich Physical Therapy” korostetaan leikin merkitystä lasten fysioterapiassa ja sen positiivisia vaikutuksia lasten kehitykseen.
Kuinka usein leikkiterapiaa tulisi käyttää
Leikkiterapian tiheys ja kesto riippuvat lapsen yksilöllisistä tarpeista, tavoitteista ja terapian luonteesta. Yleisesti ottaen säännöllinen ja jatkuva leikkiterapia on suositeltavaa, jotta saavutetaan parhaat mahdolliset tulokset. Usein terapiaa toteutetaan kerran tai kaksi kertaa viikossa, mutta jotkut lapset saattavat hyötyä tiheämmästä tai harvemmasta terapiarytmistä.
On tärkeää huomioida, että leikkiterapia ei rajoitu vain terapeutin ja lapsen välisiin tapaamisiin. Vanhempien ja huoltajien aktiivinen osallistuminen ja leikin tukeminen arjessa ovat olennaisia lapsen kehityksen kannalta. He voivat esimerkiksi rohkaista lasta osallistumaan erilaisiin leikkeihin, jotka tukevat terapian tavoitteita, sekä tarjota monipuolisia leikkiympäristöjä kotona.
Yhteistyö terapeutin, perheen ja muiden lapsen elämään vaikuttavien henkilöiden kanssa on tärkeää terapian suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämä varmistaa, että leikkiterapia on johdonmukaista ja että lapsen kehitystä tuetaan kaikilla elämänalueilla.
Sensoris-motoriset leikkiaktiviteetit
Sensoris-motoriset leikit yhdistävät aistitoimintoja ja liikettä, mikä auttaa lapsia kehittämään aistitiedon käsittelyä, motorisia taitoja ja kehonhallintaa. Tällaiset leikit ovat erityisen hyödyllisiä lapsille, joilla on haasteita aistitiedon käsittelyssä tai motorisessa kehityksessä.
Esimerkkejä sensoris-motorisista leikeistä
- Este- tai temppuradat: Lapsi liikkuu erilaisten esteiden yli, ali tai ympäri, mikä kehittää koordinaatiota, tasapainoa ja liikkuvuutta.
- Hiekkaleikit: Hiekan kaivaminen, lapioiminen ja muotoilu tarjoavat tuntoaistimuksia ja kehittävät hienomotoriikkaa.
- Vesileikit: Vedellä läträäminen, kaataminen ja roiskiminen stimuloivat tuntoaistia ja voivat olla rauhoittavia.
- Keinuminen ja pyöriminen: Nämä aktiviteetit stimuloivat vestibulaarista järjestelmää, joka on tärkeä tasapainon ja liikkeen hahmottamisen kannalta.
- Musiikkileikit: Soittimien soittaminen ja rytmien seuraaminen kehittävät kuuloaistia ja motorisia taitoja.
On tärkeää, että sensoris-motoriset leikit ovat hauskoja, turvallisia ja lapsen taitotasolle sopivia. Terapeutin tulee suunnitella aktiviteetit siten, että ne tukevat lapsen yksilöllisiä tarpeita ja tavoitteita.
Aktiviteetit, joita tulisi välttää
Vaikka leikki on yleensä turvallista ja hyödyllistä, on olemassa tiettyjä aktiviteetteja, joita tulisi välttää erityisesti, jos ne voivat aiheuttaa vahinkoa tai ylikuormitusta lapselle.
- Liian vaativat fyysiset aktiviteetit: Aktiviteetit, jotka ylittävät lapsen fyysiset kyvyt, voivat johtaa vammoihin tai turhautumiseen.
- Leikit, jotka sisältävät väkivaltaa tai aggressiota: Tällaiset leikit voivat edistää epätoivottua käyttäytymistä ja ovat siksi vältettäviä.
- Aktiviteetit, jotka aiheuttavat aistiärsykkeiden ylikuormitusta: Esimerkiksi erittäin meluisat tai vilkkuvat leikit voivat olla liikaa lapsille, joilla on **aistit
H2: VIRI
Back in Action Therapy. (2023). Integrating play-based therapy into pediatric physical therapy sessions. Back in Action Therapy. Retrieved from https://www.backinactiontherapy.com/post/integrating-play-based-therapy-into-pediatric-physical-therapy-sessions
Kolobe, T. H., Christy, J. B., & Imms, C. (2023). Embedding play to enrich physical therapy. Pediatric Physical Therapy, 35(3), 245-258. Retrieved from https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10295001/
Physiopedia. (2022). Therapeutic play. Physiopedia. Retrieved from https://www.physio-pedia.com/Therapeutic_Play
